Emma kuuluu nuorten mediaryhmään, joka kokoontuu keskiviikkoisin Vantaan Tikkurilassa. Ryhmä on toteuttanut vuosien 2008-2010 välillä esimerkiksi lyhytelokuvan sekä musiikkivideon, ja nyt on työn alla mainos. Tässä jutussa Emma kertoo mainoksen kuvausviikonlopusta, joka järjestettiin 24.4.-25.5.2010

Jos innostut tästä jutusta, tule mukaan medialeirille! lisätiedot Curly Median päätoimittajalta Pepiltä, peppi.tervo ät curly.fi

LA 24.4.2010

Saavuimme aamupäivällä kymmeneksi Neilikkatielle. Ensimmäinen kuvauspäivä oli edessä, ja jännittynyt tunnelma oli lähes käsin kosketeltavissa. Purimme ylimääräistä energiaamme parilla vauhdikkaalla ja hupaisalla leikillä. Toisen tarkoitus oli myös antaa hieman harjoitusta päivän repliikeistä.

Pian ryhdyimmekin jo tuumasta toimeen ja lähdimme lavastamaan kuvauspaikkaa sekä maskeeraamaan zombia. Itse olin sisustamassa ruokasaliin kappelia, ja siinä oli melkoinen väkertäminen. Yhteisvoimin saimme kuitenkin kaiken valmiiksi ja saatoimme pitää ruokatauon. Hilpeän paussin jälkeen aloimme kuvata mainoksen ensimmäistä kohtausta, jossa kirkon suntio siivoaa alttaripöytää. Hän on hyvin pelokas, ja tyhjä, kaikuva kappeli ei ole hänen lempipaikkojaan. Kohtaus saatiin purkkiin lähes aikataulussa vetäjien ja uuden ohjaajan johdolla (toim. huom. yksi nuorista), aiemmissa projekteissa kun emme ohjaajaa nimittäneet. Tiimissämme oli sekä kokeneempia että uudempia jäseniä, ja kaikki suoriutuivat osuuksistaan mallikkaasti. Ryhdyimme heti perään purkittamaan seuraavaa kohtausta, jossa kappeliin astelee hurjannäköinen zombi, aikeinaan kosia suntiota. Zombin epäonneksi suntio pelkää zombia kuollakseen ja pyörtyy kauhusta, jolloin zombi jää hämmentyneenä kappeliin.

Tämäkin osuus saatiin kunnialla hoidetuksi, ja kuvattuamme kohtauksen viimeisimmästäkin kuvakulmasta lähdimme jo melko väsyneinä, mutta suorituksiimme tyytyväisinä, kotiin.

SU 25.4.10

Nukuttuamme yön makeasti palasimme levänneinä ja virkeinä Neilikkatielle. Vaihdettuamme pikaiset kuulumiset palasimme taas työn pariin. Kuvauspaikalla kamerat aukaistiin, lamput säädettiin oikein ja samaan aikaan zombi sekä suntio olivat maskeerattavina.

Pian hurahtivat kamerat käyntiin ja mainoksen neljännen kohtauksen filmatisointi alkoi. Pyörtynyt suntio herää, ja zombi esittää kosintansa uudestaan, nyt oikein kauniisti ja syvällisesti sekä komeaksi siistiytyneenä. Tällä kertaa suntio suostuu kosintaan. Kohtauksen jälkeen tankkasimme hieman sapuskaa ja ryhdyimme valmistelemaan seuraavaa kohtausta, jossa zombi kysyisi kahdelta kappeliin ilmestyvältä nunnalta neuvoa. Itse näyttelin nunnaa, joten päähäni asetettiin valkoinen kypärämyssy ja ylleni puettiin kaksi mustaa liinaa (joiden sisällä oli kuumaa kuin saunassa!!!).

Kun kaikki oli valmista, saatoimme filmata viimeisen kohtauksen ja päättää kaksi päivää kestäneen urakan, joka oli vaatinut kaikilta tarmoa, pitkäjänteisyyttä ja ryhmähenkeä. Siivottuamme vielä paikat kuntoon lähdimme kukin tahoillemme ylpeinä hyvästä suorituksesta ja onnellisena yhteisestä ajasta.